maanantai 2. syyskuuta 2013

117. hevosten kanssa voi sattua mitä vain

Mää nyt kirjotan blogiin vaikka en jaksakkaan. Mutta tiedän että moni haluaa tietää, mitä mulle on käyny. Ei mitää vakavaa kuitenkaan, ois vakavampaaki voinu tapahtua.
Tiedän, että te kaiikki ruukkilaiset alatte levittämään huhuja, että hevoseni on sairas, hullu ja ihan paska. Mutta tämä tapaturma ei ollut dilban syy. Lue tää: SE EI OLLUT DILBAN SYY.

Elikkäs kaikki alkoi kun olin juuri lopettanu dilban juoksuttamisen. Istuin maassa ja dilba tuli mun luo ja sain halailla sitä. Sitte nousin ja lähettiin dilban kanssa kävelemään kohti tarhan porttia. Mutta matkanvarrella oli liina maassa jotenki? En tiiä miten mut siinä se oli ja se oli aidassa kiinni. No, dilballa jäi jalka siihen liinaan kiinni ja alkoi hätiköimään. Yritti riuhtoa irti sitä jalkaa liinasta, mutta turhaan. Dilba käännähti ympäri ja meni mun vierestä silleen, että minä jäin puristuksiin liinaan mahan kohalta. Lensin siinä rytäkässä dilban alle.Kuului hirveä pamahdus päässäni. Dilballa osui kavio takaraivooni ja oikean käden kyynärpäähän. Seuraavaksi näin, kun dilba juoksi karkuun liina lentäen perässä.
Ite nousin viimeisillä voimillani ylös ja juoksin tarhasta tielle, johon rojahdin makuulleen. Sitten isoveljeni ossi ja atte näkivät, kun pyörin ja huutelin siellä maassa. Atte soitti ambulanssin. Ossi piti mun kättä paikoillaan ja aini tuli pitämään päätäni pyyhkeellä, kun siitä vuoti verta. Sitten ambulanssi tuli.  Mut laitettii semmoseen ihme pakettiin ja nostettiin paariin vai mikä nyt onkaan. Dilba pyöri tarhassa ympyrää ja katseli tapahtumia ja kun mut laitettiin ambulanssiin, kuulin vain dilban hörinää. Raukka taisi tietää et omistajalle tapahtui jotakin.
Ambulanssissa mua tentattiin tapahtumista ja pidettiin silmiä auki. Oltiin suunillee 10 minuutissa oulun sairaalassa. Ambulanssi meni niin lujaa ja pillit päällä.
Oulussa näin ensimmäisenä kyltin : elvytys. Olin sillee et hääh? Elvytetäänkö mut.. Mut mentiin onneksi eri paikkaan ja sit jonnekki ensiapuhuoneeseen, jossa lääkäreitä oli ympärilläni monta. Joku tutki kättä, joku kokeili onko muualla kipua, joku katto päätä, yms.
Sitte menin pääkuviin ja sieltä ei onneksi löytyny mitää. Päässa vain pieni vekki, johon laitettiin yksi tikki.
Sit menin röngteniin koska käsi. Kädessäkään ei onneksi ollu mitään.
Sitten mää oottelinki pari tuntia ja mut vietiin lastenosastolle. Siellä olin neljä tuntia. Tätini ja yksi kaverini tulivat viihdyttämään mua ja toivat suklaata.
Pääain lähtemään joskus yhentoista aikaan kotia, kun äiti ja isi tuli hakemaan. Äiti ja isi tuli suoraan turusta ouluun niin pääsivät perille vasta noin illalla.
Nyt mulla on päässä kumpu ja kädessä iso kohouma. Alaselässäkin on jotai mut ei mitää jännää.
Nyt sitten käveleminen käy kipiää päähän eikä päätä voi pitää normaalissa asennossa. Kättä ei paljoa voi liikutella. Oon vissii pari päivää pois koulusta.

Mulle ei jääny mitään traumoja dilbasta eikä varmaan mistään.

2 kommenttia:

  1. Auts. Karua luettavaa. Paranemisia sinne vielä siskosein! ♡ :)

    VastaaPoista
  2. Juu kiitti <3 just huomasin et multa on vissii kynitty vähä hiuksia ku meinaa näkyä arpi vaikka kui yrittää hiuksia laittaa eteen xd

    VastaaPoista